Viestintätorneille on ominaista, että ne eivät yleensä ole kovin korkeita, yleensä alle 60 metriä. Mikroaaltotornien korkeiden siirtymävaatimusten lisäksi yleensä antenneilla varustettujen viestintätornien muodonmuutosvaatimukset...
Tietoliikennetornit, vesitornit, sähköverkkotornit, katuvalopylväät, valvontapylväät… Erilaiset tornirakenteet ovat kaupunkien välttämätön infrastruktuuri. Ilmiö "yksi torni, yksi napa, yksi tarkoitus" on suhteellisen yleinen, mikä johtaa resurssien tuhlaukseen ja...
Riippumatta korkea- ja pienjännitelinjoista sekä automaattisista sulkuilmalinjoista, rakenteelliset luokitukset ovat pääasiassa seuraavat: lineaarinen napa, virittävä napa, kiristystanko, liitinnapa ja niin edelleen. Yhteinen naparakenne...
Voimansiirtotornit, jotka tunnetaan myös siirtotorneina tai voimajohtotorneina, ovat tärkeä osa voimansiirtojärjestelmää ja voivat tukea ja suojata ilmajohtoja. Nämä tornit koostuvat pääasiassa yläkehyksistä, salamansuojaimista, johdoista, tornista ...
Viestintäantennien kiinnittämiseen käytettyä rakennetta kutsutaan yleensä "viestintätornimastoksi", ja "rautatorni" on vain "viestintätornimaston" alaluokka. Sanan "rautatorni" lisäksi "viestintätornimasto" sisältää myös "maston" ja "maisemahinaus...
Viestintätorni koostuu teräsosista, kuten tornin rungosta, alustasta, ukkosenjoustavasta, tikkaista, antennin kannakkeesta jne., jotka kaikki on kuumasinkitty korroosionestokäsittelyä varten. Käytetään pääasiassa t...
Salamanvarsitorneja kutsutaan myös salamatorneiksi tai salamanpoistotorneiksi. Ne voidaan jakaa käytettyjen materiaalien mukaan pyöreisiin teräksisiin ukkosenjohtimiin ja kulmateräksisiin ukkosenjohtimiin. Eri toimintojen mukaan ne voidaan jakaa salamanvarsitorniin ja salama...
1. Siirtotornit, joiden jännitetasot ovat vähintään 110 kV. Tällä jännitealueella useimmat johdot koostuvat viidestä johtimesta. Kahta ylintä johdinta kutsutaan suojatuiksi johtoiksi, jotka tunnetaan myös salamansuojajohtimina. Näiden kahden johdon päätehtävä on estää johtojen...